Be yourself, be challenger!

Ue ueiin zaluus amjiltyn dontoi bdag. Bi "amjiltand hureh" gedgiig uurtuu tudiigui uruuld hurgeh eyereg ur nuluug hamgiin ih blgah yavdal gej oilgodog. Za ter ch yahav.

Zarimdaa nomyn delguureer nom sonirhoj yavahad zaluus ertuntsiin huuli, zui togtlyn tuhai (shinjleh uhaan, filosofi), amidralyn tuhai, mergejliin tuhai, tuuhiin tuhai, urlagyn tuhai nom sonirhohoosoo iluuteigeer amjiltyn tuhai nomtoi tasag deer shambaaraldaad bgaa haragdah yum. Tegeed ene tuhai heden ug unagamaar sanagdaad uuniig bichij bna.

Amjiltand hureh tuhai nom uchnuun bdag, amjiltand hurgehiig amlah erhmuud ch olon bh yum. Bi bodohod ene tuhai tuilyn tsogts surgaal, tsogts garyn avlaga tiim ch olon bish bh (er n bugdiig n burtgej yavaagui uchraas itgelteigeer tiim, ugui gej helehgui). Hen negen hunii amjiltand hursen arga baril tand tohiroh albagui, ter bolgonyg turshaad yavah yum bol uruvdulteiguus gadna sohor hun busdaar zaany tuhai yariulaad, ter tusuulluuruu zaantai haritsah gej bgaa shig tuvshind l buuj bna. Tiim garyn avlaguud n olonhidoo subjective handlagaar bichigddeg, zohiogchiin huvid buyu hen negnii case deer chuhal bsan, mun humuust unshuurtai, dogdloluudtai bh talaas n tulhuu bichchih geed bdag yum shig. Hervee ene tuhai tsogts, basic zuil gargana gevel huvi hun sonirhohoorgui amtgui, baritsgui, tuvugtei bolj bichigdeh bolov uu da. Yagaad gevel amidral asar olon taltai, huvi hunii ontslog gedeg dahin davtagdashgui bdag. (Tegeed ch hun amidral dundaas uuriin amjiltyn tuuh, amjiltyn arga barilyg buteene gedeg hamgiin amttai, hamgiin baharhmaar bh bish gej uu?)

Hun uuriiguu tanih yostoi, horvoog tanih yostoi, tegeed edgeeriin hoorond uuriinhuu uhamsarlasan, tomiyolson zamaar yavah yostoi bhaa. Amjiltyn tal deer uuruu uuriiguu sorij turshin baij tomiyogoo neeh uchirtai, ingevel tegvel amjiltand hurdeg tuhai jor tsugluulaad yavahyn orond ertuntsiin, amidralyn uneng uhamsarlah uchirtai. Dahin helehed jinhene amjilt n tuhain etgeediin amjiltyn tomiyo bolood ertuntsiin unen hoyoryn zohitsol, uyaldaagaas l urgaj garna.

Minii huvid amjiltyn tuhai nom olnyg unshsanaa sanaj bgaa ch yag bi yah uu, yag bi hen be gedgiig amidral l zaadag bololtoi. Uhamsarlagdaagui, tanin medehuigeeree ileed, oi sanamj ruugaa tusdaa tusdaa shidsen jijig jijig sanaanuud hereg bolohoosoo iluugeer hog bolj, uhamsryg bulingartuulj, budliantuuldag taltai. Harin amidral bol aihtar hatuu murtuu hamgiin shudarga, hamgiin uguumur zuvlugch baidag. Or tas busdyn bodol sanaag buu hargalz gej bgaa yum bish, gehdee tiim zuvlumjuudiig temuulel, jishig tudii huleej avaasai, uuruu uurtuu hariutslagatai, buteelcheer handaasai gej urialmaar bna.


Jich: end tuuhiin bolood namtryn buteeluud, shinjleh uhaany hevleliig hariatuulj bicheegui bolno.